Miten ylpeä Mikkeli on tästä rempallaan olosta?

Mikkelin paikallisliikenteen infrassa ja informaatiossa on monenlaisia virheitä ja kömpelyyksiä, jotka herättävät kysymyksen: kuuluuko joukkoliikenne tässä kaupungissa kenenkään vastuulle?

Miten voi olla mahdollista, että useilla pysäkeillä käytetään vuosia sitten poistuneita linjatunnuksia?

Miksi torin terminaalissa sammaloituvat vuosia pimenänä olleet aikataulunäytöt?

Miksi Reittioppaan ja toriterminaalin pysäkkien numerointi on ristiriidassa keskenään?

Eikö ketään ole häirinnyt, että bussien sisänäytöt kertovat juuri torilta lähteneen auton määränpääksi torin?

Miksi aikatauluvihkossa on selvästi virheellisiä arvioituja ajoaikoja, jotka ovat ristiriidassa sisänäyttöjen kanssa?

Miten kukaan voi päästää julkaisuun niin kömpelöitä materiaaleja kuin vaikka toriterminaalin kartan?

Eikö yhtään hävetä julkaista paperisessa aikatauluvihkossa sinisiä klikattavia linkkejä?

Eikö kaupungin nettisivuilla olevaa linjalistaa tai aikatauluvihkon kömpelöitä tekstejä oikolue kukaan?

Tässä kollaasi joukkoliikenteen arkitodellisuutta Mikkelissä vuonna 2025. Mikkeli, miten menee noin niin kuin omasta mielestä?

Kuvat aukeavat suuremmiksi klikkaamalla kuvaa.

Museolinjoja reiteillä vuonna 2025. Linjatunnuksia 1A ja 1B ei ole käytetty vuosiin, mutta edelleen tunnukset ovat esillä neljällä keskeisellä pysäkillä. Montako virkatyöpäivää vielä tarvitaan päivittämiseen?

Reittioppaan ja torin terminaalin pysäkkien numerointi on ristiriidassa keskenään. Reittiopas on kehottanut Lehmuskylään haluavaa hakeutumaan pysäkille 5. Sieltä lähtee kuitenkin linja 1T. Vastaava ristiriita on kaikilla pysäkeillä. Pysäkkinumerointi on sähköisissä aikataulunäytöissä, jotka ovat olleet pimeänä jo vuosikausia.

Juuri torilta lähteneen bussin määränpää on 47 minuutin päässä, ja se on tori. Kaikki lähdöt on jostain syystä koodattu lenkeiksi, jotka alkavat torilta ja päättyvät torille. Matkustajan mielestä linjojen määränpäitä ovat esimerkiksi Rantakylä, Tusku tai Laajalampi. Ei ole haitannut ketään, että matkustajille esitetään busseissa hyödytöntä tietoa? 

Erilaisia ajoaikoja. Aikatauluvihkossa lukee vierekkäisillä sivuilla kahta versiota ajoajasta välillä Silvasti-Hallitustori. Linjan 2S aikataulussa luvataan "00:20 min" ja linjojen 2S ja 2X yhdistelmäaikataulussa "00:25 min". Kolmantena näkemyksenä on sisänäytön tieto, joka taitaa olla lähimpänä. Paljonko muuten on "00:25 min", 25 sekuntia?

Mikkelissä on paljon salaisia suoria yhteyksiä, eikä Reittiopaskaan tunnista sitä, että osa linjan 7 lähdöistä ajetaan Kirkkopuiston kautta ja torilla jatketaan linjana 10. Se lupaa, että kaikki vuorot Stadiumilta torille ajetaan kirkon takaa Otto Mannisen katua ja kehottaa Stadiumilta kyytiin noussutta vaihtamaan torilla autoa. Myöskään aikatauluvihko ei hiisku tästä salaisesta kirkkopuiston paluureitistä mitään. Eipä se tarvi kertoa, kyllä ne oppii?

Mikkelin joukkoliikenteen pääsivu Internetissä vuonna 2025. Niin raskasta on päivittäminen, että sana "kesäaikataulu" pitää jättää koko talveksi esille odottamaan kevättä, kun lisätään uudet aikataululinkit. Linjan 2S kohdalla on outo irrallinen virke. Linjalla 5 eletään kesää, vuodesta ei tietoa. Linkki koko aikatauluvihkoon katosi syksyllä, kun kahden linjan aikatauluja muutettiin. Koko vihkon osin vanhentunut tiedosto oli kuitenkin pitkään ladattavissa yhtä aikaa päivitettyjen aikataulujen kanssa.

Mikkelin joukkoliikenteen materiaalien graafista laatutasoa tältä aikataulukaudelta. Erilaisia kehyksiä on jäänyt esille ja tekstejä on tavuttunut miten sattuu. Jostakin selittämättömästä syystä otsikkona käytetään sanaa "päätepysäkit", vaikka kartta esittää linjojen lähtöpysäkkejä. Wikisanakirjan mukaan päätepysäkki on "bussi-, raitiovaunu- tms. linjan viimeinen pysäkki". Miten on mahdollista, että tällaista materiaalia päästetään jakoon ja mistä johtuu, että saman kaupunkiorganisaation alla toimiva Mikkelin Matkailu osaa tehdä ja teettää ammattimaisia karttoja?

Lähtöaikoja linjalla 2S jouduttiin muuttamaan, joten piti tehdä päivitetty aikataulu. Yleisöä hämmentävästi uusi aikataulu kiinnitettiin vanhentuneen alapuolelle, ja jätettiin vanhentunut esille. Pysäkille laitettiin jostain syystä myös linjan 3 päivitetty aikataulu, vaikka linja ei lähde pysäkiltä.

Aikataulujen erilaisia esitystapoja ja vuosirenkaita poistetulla Kivisakastin pysäkillä syksyllä 2024. Ylimmässä kehyksessä vanhentunut 1T:n kesäaikataulu. Toiseksi alin oli Savonlinjan aikataulu linjalle 2 vuonna 2016. Alimpana voimassa oleva 2T:n aikataulu. Tolppaan teipattuun 2T:n aikatauluun ei silmä oikein enää ylettynyt, mutta sekin oli vanhentunut.

Paperisen aikatauluvihkon sivuilla on sinisten linkkien lisäksi klikattavia sinisiä hyperlinkkejä. Tähän ei ole enää mitään lisättävää.

Miksi Mikkeli on laiminlyönyt joukkoliikenteen kehityksen?

Keskisuuret kaupungit ottivat vastuun paikallisliikenteen kehittämisestä ja kilpailuttamisesta uuden joukkoliikennelain myötä vuodesta 2014 alkaen. Aikaisemmin tällainen malli oli käytössä vain suurilla kaupunkiseuduilla Helsingissä, Tamperella ja Turussa, joissa kaikissa kaupungeilla on pitkä perinne ja osaaminen joukkoliikennettä edistävästä suunnittelusta.

Ennen uutta lakia kaupungit olivat olleet vain lupaviranomaisia, jotka myönsivät vuosikymmeniä liikennettä ajaneille yrityksille liikenneluvat. Vanhassa mallissa kaupungeilla ei ollut tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta siihen, millainen tuote kaupunkilaisia palveleva joukkoliikenne on.

Uuden lain myötä monet keskisuuret kaupungit ovat ottaneet paikallisliikenteen kehittämisen aktiivisesti vastuulleen. Liikennettä on brändätty ja vahvistettu esimerkiksi Jyväskylässä, Lahdessa, Kuopiossa ja Oulussa. Myös monilla pienemmillä kaupunkiseuduilla on ollut hyvä kehittämisen ote, esimerkkeinä vaikka Lappeenrannan Jouko-liikenne tai Joensuun Jojo.

Monet kaupunkiseudut ovat nähneet joukkoliikenteen edellytyksistä huolehtimisen osana kaupungin elinvoimaa ja kilpailua uusista asukkaista. Tämä on tarkoittanut ei pelkästään bussiliikennöinnin laadusta huolehtimista kilpailuttamisen kautta, vaan erityisesti kaupunkien itsensä aktiivisuutta ja ammattitaitoisuutta linjaston, mainonnan, informaation ja infran, kuten pysäkkien ja terminaalien kehittämisessä.

Paljon puhuva kuva laajasta rempallaan olosta. Pankalammen terveyskeskus on lopettanut toimintansa viime vuosikymmenellä, linjaa 4 ei enää ole, eikä tästä enää ajeta Lehmuskylään. Silti vuonna 2025 luvataan keskeisellä pysäkillä kyytiä terveyskeskukselle ja Lehmuskylään. Pysäkkiä käyttävää linjaa 7 ei mainita, mutta katoksesta löytyy myös aikataulu linjalle 5, joka ei kulje tätä reittiä. Eipä se haittaa?

Miten Mikkeli on toiminut?

Tällä sivustolla käydään läpi Mikkelin bussi-infran ja informaation tasoa vuonna 2025, vuosikymmen kaupungeille avaimet käsiin antaneen lakiuudistuksen voimaantulon jälkeen.

Valitettavan monet yksityiskohdat kielivät, että Mikkeli ei ole ymmärtänyt uuden lain tuomia mahdollisuuksia ja tosiasiallisesti myös monelta osin laiminlyönyt infon ja infran kehittämisen. Kyse ei ole niinkään rahasta, vaan asenteesta, jota vaikuttaa puuttuvan.

Kannustankin kuntavaaleissa 2025 ehdolla olevia ja kaikkia Mikkeliä tärkeänä pitäviä vaatimaan kaupunkiaan ottamaan avaimet käteen ja tuomaan joukkoliikenteen olosuhteet sellaiselle tasolle, että se voi parhaalla tavalla tukea kaupungin tulevaisuutta.

Mikkeliläiset ja ehdokkaat, emmekö hienossa kaupungissamme pystyisi parempaan?

Eipä se haittaa, kaikkihan tietää, mitäpä tässä?

Kokonaiskuva on, että Mikkelissä on silmiinpistävän paljon huonosti hoidettua joukkoliikenneinfraa. Vanhentuneita paikallisliikenteen informaatioita katukuvassa, ristiriitaisia tietoja ja erilaisia kesken jääneitä toteutuksia. Herää ihmetys, eikö tämä moninainen virheiden ja kömpelyyksien kokoelma ole koskaan pistänyt kenenkään silmiin. Vai onko infraa edes tarkistettu tämän vuosikymmenen aikana? Eikö tällainen läpikäynti pitäisi olla jokavuotinen rutiini?

Miten ketään ei häiritse esimerkiksi, että vuosia sitten poistuneet linjatunnukset 1A ja 1B ovat näyttävästi ja isoin kirjaimin yhä esillä keskeisillä pysäkeillä? Tai eikö herätä mitään ihmetystä, että linjan 4L paljon käytetyillä pysäkeillä kerrotaan bussien menevän Pankalammen ”terveyskeskukselle”, joka on lopettanut toimintansa viime vuosikymmenellä ja rakennuskin on purettu vuosia sitten?

Eikö kenenkään mielestä ole ollut outoa ja korjausta vaativaa, että kun bussi on juuri lähtenyt Hallitustorilta, sen sinänsä hyvin toimivissa sisänäytöissä kerrotaan linjan määränpääksi Hallitustori? Eikö ihmetytä, miksi torilla on vuodesta toiseen pimeät aikataulunäytöt tai miksi torin pysäkkien numerointi on ristiriidassa reittioppaan kanssa?

Ja kun Mikkelin linjaston numerointi poikkeaa joukkoliikenteen yleisestä logiikasta, eikö silloin infran ja informaation pitäisi erityisesti tukea linjaston ymmärrettävyyttä? Nyt kaikki rempallaan olo tukee sekavuuden voimistumista entisestään.

Bussiliikennettä ei ole brändätty mitenkään

Monet keskisuuret kaupungit ovat uuden joukkoliikennelain ja vastuun laajenemisen myötä ottaneet paikallisliikenteen osaksi kaupunkikuvaa brändäämällä liikenteen. Se on tarkoittanut mukavalta kuulostavan markkinointinimen käyttöönottoa, joissakin kaupungeissa myös koko bussien ulkoasua.

Mikkeli poikkeaa joukosta: se ei ole brändännyt paikallisliikennettä mitenkään. Ei ole olemassa mitään Mikkelin paikallisliikenteen logoa tai nimeä. Ei ole iskevästi nimettyjä nettisivuja, ainoastaan kaupungin sivujen alla oleva, useita kauttaviivoja ja sanoja sisältävä rimpsu, jonka takaa löytyy vaisu lista linjojen pdf-aikatauluista, kuin pienissä kunnissa ikään.

Kuvaavaa on, että yhtä lailla Mikkelin tuotteena oleva Mikke-katujuna on brändätty, sillä on oma nettisivu, someprofiili ja linjakartta. Joukkoliikenteellä ei.

Kun brändiä ei ole, ei ole myöskään mitään operoinnin sopimuskausien yli vievää yhtenäistä tarinaa, vaan linjoja ajetaan kulloistenkin liikennöitsijöiden nimissä, aivan kuin elettäisiin entisissä, liikennelupakauden olosuhteissa. Tämä antaa epäselvän kuvan vastuunjaosta, ja tavallaan sysää taakan liikennöitsijöille. Usein kuuleekin bussiliikenteen käyttäjien olettavan, että liikennöitsijä on vastuussa jos jonkinlaisista asioista, jotka uuden lain myötä kuuluvat tosiasiassa liikenteen tilaajalle, eli Mikkelin kaupungille. Esimerkiksi aikataulut, lipputaksat tai tiedottaminen.

Kyse ei ole juurikaan rahasta. Esimerkiksi yksinkertainen, bussien keulaan teipattu iso M-logo tai someprofiili ei maksaisi juuri mitään, mutta olisi jo merkittävä parannus ja viestisi siitä, että tämä on nimenomaan Mikkelin tuote. Miksi ei ole yhtään mitään?

Vuoroja ei voi lisätä ilman kehitystyötä ja sen tuomia lisätuloja

Monet Mikkelin joukkoliikenteen käyttäjät ovat toivoneet lisää vuoroja varsinkin viikonlopun liikenteeseen. Mitään lisäyksiä ei voi tehdä niin kauan, kun liikennettä ei kehitetä, brändätä ja markkinoida niin, että tulot saadaan kasvuun, ja näillä tuloilla sitten voidaan parantaa tuotetta. Näin on tehty niissä kaupungeissa, joissa joukkoliikenteestä on tullut menestys vuoden 2014 järjestämismuutoksen jälkeen.

Mikkelissäkin on voitu esitellä matkustajamäärien kasvua sen jälkeen, kun koululaisille annettiin rajaton matkustusoikeus busseissa. On ihan mukava juttu, että lapset pääsevät liikkumaan joukkoliikenteellä, mutta se ei tuo senttiäkään rahaa, jolla voidaan kehittää tuotetta entistä paremmaksi. Mikkelissä on pula lipputuloja tuottavista maksavista matkustajista, ja nykyisellä uneliaisuudella niitä ei saada lisää.

Mikkelin pitää parantaa

Lähdin ehdokkaaksi, kun niin monta kertaa kysyttiin. Ensin soitti se Honkamaa, sitten vielä pari kertaa se TV:stä tuttu Kaikkonen. En ole hyvä sanomaan "ei".

Mikkeli on ihan mukava kaupunki, mutta parannettavaakin on.

Mikkelin katujen kunnossapito on talvella häpeällisen huonoa, antaa kaupungista nolon kuvan ja vaarantaa kaikkien liikkujien turvallisuuden.

Mikkelin joukkoliikenteen olosuhteet on jätetty rempalleen. Muissa vastaavissa kaupungeissa uuden lain myötä tapahtunut kehitys on jäänyt täällä tekemättä. Tämän lukuvuoden epäonnistuminen koululaisten bussikyytien suunnittelussa herättää kysymyksen kaupunkiorganisaation osaamisesta.

Monet tapaamani nuoret ovat toivoneet lisää huomiota ja toimintaa. Nuorisotiloja ja nuorisotoimintaa pitää laajentaa. Kaupungin pitää olla houkutteleva nuorille ja nuorille aikuisille. Meidän on torjuttava myös syrjäytymistä. Uutta elämää -toiminnan kohtalo on surkea esimerkki.

Kaupungin tuntee siitä, että siellä on muutakin kuin perusasiat. Mikkeli saa olla rohkea. Ei tuomita kaikkea etukäteen: satama, veturitallit tai museokeskus voivat olla tulevaisuuden onnistumisia. Näemme, kuinka lentoasema alkaa nyt virkistyä - onneksi emme lopettaneet sitä. Onneksi emme vastustaneet Muistia.

Yli sata kilometriä pitkän Mikkelin pitää huolehtia alueiden elinvoimasta, sillä huonosti voivat alueet saavat Mikkelinkin voimaan huonosti. 

Lähdin ehdolle, koska Mikkelin pitää parantaa. Pystymme parempaan.